Sunnuntaipuuhia

Sunnuntaipäivän ratoksi tuli leivottua pipareita, jotka päätyivät mahani sijaan kattoomme roikkumaan. Leivontakamuksi sain Kyöstin, jonka ruokahalu on nykyään sitä luokkaa että mitä tahansa keittiössä touhuankin niin tämä seisoo vieressä pitämässä sellaista korisevaa ääntä.. Sunnuntait on aika kivoja päiviä, ehtii vähän nauttiakin tästä uudesta hankinnastamme, mökkeröisestä lumen keskellä.

Kyösti on ottanut talon omakseen ja vahtii sitä sen mukaisesti.Tässä ikkunalla se saa hirveitä raivareita naapureille kolaamassa lunta ja lapsille lähdössä kouluun.