Kiireettömyyttä ja kukkasia

Täällä kotiäidin päivät hurahtavat toinen toistaan nopeammin; viikko tuntuu päivältä, kuukausi viikolta. Jostain syystä kotona ollessa ajan taju hämärtyy ja normaali kuukauden kesäloma tuntuu vitsiltä. Toisaalta kotona oleminen on ihanaa ja kerrankin ehtii vain olla. Näin yhden lapsen kanssa, varmasti erilaista isomman katraan kanssa. Nyt kaiken energian saa käyttää ainokaiseensa, toki Kyöstikin kovasti huomiostaan taistelee. Taistelusta osansa on saanut ainakin pikku bambi, joka saa pataan aina kun silmä välttää. Telkkarissa ministeri Virkkunen kertoo meille jotain tärkeitä juttuja ajan ratoksi.
Täällä on taas parit projektit ollu käynnissä. Fridan huone ei ihan valmis vielä ole niin kuin näkyy, mutta seinät on jo maalattu, huraa! Olkkariin ostin töllön alle aivan ihanan vanhan patakaapin Romuritarista. Maalaisromanttisessa mielentilassa piti saada lisää kukkasia tapetin jatkeeksi seinälle. Kasviprinteistä pitäville suosittelen Royal Horticultural Societyn verkkokauppaa. Postimaksutkin ovat edullisia ja printtejä on monenlaisia sekä koot valittavissa.

Tuli taas shoppailtua

Niinhän siinä kävi, että kiusaus muuttui liian suureksi laittaa kukkakuosia myös Fridan huoneen seinälle. Tapetin tilasin taas Kidstonilta ja sitä olis tarkoitus laittaa vain tähän yhteen seinään, muut seinät maalataan tapetin pohjavärillä. Saattaa vaan olla aika haastavaa tehdä remppaprojekteja neitosen kanssa... Keltainen lamppu on Ikeasta ostettu. Se oli alunperin metallinharmaa, mutta maalasin sen spraymaalilla.

Huuto.netistä tuli huudettua tällainen 50-luvun nojatuoli. Vanha sai lähteä, koska Kyösti oli tuunaillut sitä mieleisekseen ja se ei enää oikein sopinut tyyliltään meille. Toisin sanoen se oli tuhannen riekaleina. Muihin huonekaluihin Kyösti ei koskaan koske, mutta nyt hän oli selvästi ymmärtänyt, että tuoli oli hänen ja hänellä oli lupa tehdä sille mitä parhaaksi katsoi. Toivottavasti Kyösti on nyt yhtä fiksu ja ymmärtää, että tämä tuoli  on mamman. 

Tavallinen aamu

Nykyään päivät alkavat meillä seurustelulla pikkuneidin kanssa. Aamut ovat aina parasta aikaa, kun pitkien unien jälkeen ei ole kärtyilystä tietoakaan, toisin kuin iltaisin. Viime yönä testattiin ekaa kertaa ihanaa Kidstonin yökkäriä, joita sain ystäviltäni lahjaksi peräti kaksi kappaletta, kylläkin vähän eri kuoseilla. Selvästi tuntevat makuni. Nyt on ollut niin kylmiä öitä, että pelkkä yökkäri ei riitä vaan alle on aina puettava jotain, vaikka meillä lisäpatteri sängyn vieressä lämmittääkin. Heti kun yläkerrasta alas siirrytään on laitettava tulet takkaan, koska lämpötila tipahtaa aika reippaasti yön aikana. Tällaista se on asuminen vanhassa talossa, mutta onhan siinä oma viehätyksensä juoda aamukahvia takkatulen ääressä. Kahvit on aina juotava näistä Kidstonin kupeista, muuten ei maistu samalta. Olen tapojeni orja. Fridakin puetaan aamupäiväksi paksuihin kamppeisiin ennen kuin lämmöt taas nousevat. Kyösti antaa aamusuukon siskolleen.

Mussukat

Mamman läkkipokki on nyt kaksi kuukautta vanha ja niin iso tyttö jo. Kovasti jo seurustellaan ja varsinkin aamuisin on niin hauskaa naureskella äitin ilmeille ja jutuille. Niinhän siinä on käynyt, että Frida on suurimman osan huomiosta vienyt ja Kyösti-veli on jäänyt kakkoseksi. Varsinkin kun vieraita on kylässä niin ottaa kovasti luonnon päälle. Vähän pitää aina kuitenkin yrittää ja laittaa kaikki näyttelijän lahjat kehiin niin kuin tässä. Suuri eleinen lösähdys lattialle niin että varmasti kaikki huomaavat että minäkin oon täällä!

Löhöilyä

Loppukesän pimeät ja lämpimät illat ovat ihania. Lomalaiset ottavat rennosti päivän puuhien jälkeen... shoppailua Porvoossa ja Ikeassa, tv-tason kokoamista, auton pesua, pihahommia jne. Aamulla lähdetään road tripille pohjoseen miehen velipuolen häitä juhlimaan!

Siivouspäivä

Siivouspäivänä aika tahtoo monesti hurahtaa kaikenlaiseen puuhailuun kuten verhojen ja tyynyjen vaihtamiseen, taulujen siirtelyyn, kynttiläkruunun ruuvaamiseen kattoon jne. Kyösti seuraa kiinnostuneena ja hieman ihmettelevän näköisenä mamman puuhia. Lattiat on vielä pölyssä ja roskissa... Onneksi ystäväni ilmoitti, että on tulossa käymään joten täytyy laittaa vauhtia!

Our sweet little baby

Pitkästä aikaa täällä taas. Työkiireet ovat vieneet ajan blogilta, mutta nyt on taas virtaa löytynyt tähänkin hommaan. Tänään oli mukava päivä pihatalkoissa naapureiden kanssa. Parasta oli tietysti pullan syönti puuhastelun lomassa. Kyöstikin pääsi pihalle hillumaan ja hyppimään naapureiden päälle. Rakkaasta lapsestamme puheen ollen viihdytän teitä seuraavalla kuvasarjalla Kyöstin elämästä.

Kuten useimmat koirat, Kyöstikin rakastaa kenkiä. Etenkin Aino-tossuni ovat mieluisat varsinkin silloin, kun ne ovat liikkeellä eli jalassani.

Arvoisan herran lempipaikat ovat luonnollisesti sohva ja sänky. Sohvalle saattaa telkkarin katselun lomassa päästä pienet leksat varsinkin jos on tullut vedettyä kipollinen nappuloita ja litra vettä alta minuutin.

Ja mikäs sen mukavampaa kun järjestää pitkän päivän jälkeen kotiin saapuville kiva pikkuylläri. Huomaa kuinka ylpeänä lapsukaisemme seisoo aikaansaannoksensa edessä: "Tulkaa iskä ja äiskä katsomaan mitä mä tein!"

Home sweet home

Se ei suinkaan ole ihan samantekevää mistä mukista aamukahvini juon. Betty Boop -mukini rinnalla tämä on ehdoton suosikki. Alunperin näin tämän Posy-blogissa ja Köpiksen reissulla samaan mukiin törmätessäni otin sen välittömästi mukaani. Se vaan on niin minun näköiseni...

Viime aikoina sisustukseemme ovat kuuluneet sanomalehdet ja pehmolelut lattialla. Keskeneräiset projektit ovat sohvalla muistuttamassa olemassa olostaan ja odottavat päivää, jolloin Kyösti kestää katsella lankoja ja kangaspaloja ilman sietämätöntä tarvetta hyökätä niiden kimppuun.  

Wintery walk

Roses from Cath

 

Viime sunnuntaina laitoin tilauksen menemään rakastamalleni Cath Kidstonille ja jo keskiviikkona paketti tuli kotiovelle. Kuljetusmaksut eivät ole halvimmasta päästä, mutta palvelu on hyvä koska lähetti tuo tavarat tosiaan kotiovelle asti. Kyöstille tilattiin ruusupeti ja suunnittelemani laukun sijaan tilasin itselleni kangasta uusiin sohvatyynyihin. Tästä kankaasta pitäisi siis ommella pari tyynynpäällistä kunhan Kyösti antaisi hetken rauhaa.. Taustalla näkyy myös verhot, jotka päätin laittaa pitsiverhojen päälle siten, että pitsi vähän pilkottaa reunasta.

 

Kyösti tajusi heti, että tämä on hänen petinsä ja on jopa yöt suostunut nukkumaan kiltisti ruusujen keskellä meidän sängyn sijaan. Välillä pitää kuitenkin saada vähän läheisyyttä...

Our love for Cath

 

Flunssaisen päivää ei mikään voisi paremmin piristää kuin Cath Kidstonin uusi lehtinen. Kyöstikin oli samaa mieltä lehden ihanuudesta - ainakin paperi näytti hivelevän makunystyröitä. Melkein riitelyksihän se meni.. Ensi kerralla täytynee tilata Kyöstille oma kappale. Cath Kidstonin lisäksi meillä on Kyöstin kanssa muitakin yhteisiä mielenkiinnon kohteita: juustot. Oltermanni on erityisesti Kyöstin mieleen ja saattaa aiheuttaa lievää mielenterveyden järkkymistä, jos kyseistä herkkua on lähipiirissä.

  

 

Tää on mun!!

Uudessa lehdessä oli kyllä niiiiin paljon ihania juttuja. Kyöstin pitäis ehdottomasti saada tällainen suloinen peti, jossa vedellä ruusuisia unia.

Ja minulle tietysti samaa kuosia oleva laukku.

  

Seuraavassa numerossa luvattiin esitellä enemmänkin näitä vintage-henkisiä tapetteja, joita varmasti aion käyttää kunhan joskus ostamme oman asunnon. Tuo portailla oleva ruusutapetti näyttää niin minulta...Lehti on luettavissa nettiversiona täällä.

Lazy day

Tänään otettiin rennosti. Minä virkkasin ja Kyösti nukkui. Kyösti eli Köpi tuli meille eilen, synttäripäivänäni, mullistamaan elämämme. Hyvin on pikkupossu kotiutunut, niin kuin kuvasta näkyy. On se palleron elämä helppoa: pari tuntia unta, vähän leikkimistä, pissailua, kakkailua ja ruokaa. Ja sitten taas kaikki alusta.

 

Illalla löytyi vielä sen verran energiaa, että sain aikaseksi leipoa cupcakeseja. En itse oikeastaan kovin paljon välitä makeasta, mutta leipomisesta senkin edestä. Onneksi tästä perheestä löytyy kuitenkin joku makean perso, jotta saan aina syyn kaivaa jauhot kaapista.